maanantai 9. tammikuuta 2012

Salama McQueen -synttärit ja -kakku


Viime viikonloppuna juhlistimme Raumalla kummipoikani 3-vuotissynttäreitä ja teemanahan piti tietysti olla Autot-elokuvasta tuttu Salama McQueen, johon liittyvää oheistavaraa tuntuu olevan kaikenlaiset kaupat pullollaan. Kummipoikani toivoi minulta Salama McQueenin -muotoista kakkua, mutta ehkä vielä suurempana haasteena toivomukseen kuului se, että kakku ei saa maistua millekkään(!?). Makujen osalta päädyin kuitenkin mielestäni melko mietoon ratkaisuun, eli tummaan sokerikakkupohjaan (5 kananmunan pohja), diplomaattikreemiin ja vadelmahilloon. Kostukkeena oli sokeroitua marjamehua ja eristeenä sokerikreemi, johon käytin myös hieman kaakaotomusokeria, kun tavallinen uhkasi loppua kesken. A tuli tosin jossain vaiheessa sitten toteamaan minulle 3-vuotiaan suorapuheisuudella, että voisinko mennä takaisin Tampereen kotiini ja tehdä toisen Salama-kakun, koska hän ei pidä siitä toisesta. Minulle ja muille kakku kuitenkin maistui enkä myöskään lähtenyt takaisin Tampereelle suoran palautteen musertamana. Myöhemmin hän kyllä tuli vielä kiittämään kakusta ja halaamaan ja moiskauttipa vielä pusun jauhopeukalon poskellekin.:)


Tarjolla oli kaikkea muutakin Autot-aiheista syötävää, joiden toteutuksesta siskoni ja äitini olivat vastuussa. Juhlapöytä oli myös koristeltu aiheeseen sopivasti.

Vieraat viehtyivät ja tarjoilutkin maistuivat. Itsekin olin jotenkin väsynyt perjantaisin kakunkasaus operaation jäljiltä, joten oli mukava tulla valmiiseen synttäripöytään nauttimaan juhlaherkuista.



Kakun tekemisessä ehkä suurin haaste oli se, että minulla oli mallina työkaverilta lainaksi saatu Salama McQueen -leikkiauto, jolla oli kokoa huimat 5 cm. Siitä sitten yritin tihrustaa ja säilyttää kakussa mittasuhteet suurinpiirtein samoina. Aluksi olin hyvinkin suunnitelmallinen ja tarkka, mutta kun aikaa alkoi kulua, niin suunnitelmallisuus karisi ja luovuus lisääntyi. Välissä jouduin myös käydä kaupassa ostamassa lisää tomusokeria, mikä myös turhautti hieman. Joka tapauksessa olen melko tyytyväinen kakun toteutukseen. Viimeiset yksityiskohdat laitoin illalla melko hämärässä keittiössä, sillä meidän työtason päällä ei ole kunnollista valoa, joten kauneusvirheet näkyivät sitten vasta seuraavana päivänä luonnonvalossa. Jos joku haluaa tarkempaa ohjetta kokoamiseen, niin laitan sitä mielelläni, mutta nyt en jaksa näin spontaanisti sitä kirjoittaa. Tarvitsen nyt hieman lomaa tällaisista minulle haastavista kakkuprojekteista:D Onnea vielä 3-vuotiaalle!



 

2 kommenttia:

  1. Nauratti kyllä tuo kummipoikasi toive kakusta joka ei maistu miltään :-D

    Ihania herkkuja on kyllä pöytä täynnä, nam! :-)

    VastaaPoista
  2. Joo-o, se on kyllä yllättävän kova haaste kenellä tahansa:D Kiitos kommentistasi!

    VastaaPoista