keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Täytetyt pitaleivät



Tovi on taas vierähtänyt muiden harrastusten parissa, mutta nyt löytyi taas hetki bloggaamiselle. Näitä pitaleipiä olen tehnyt useamminkin, ja kyseessä on kyllä erittäin toimiva resepti. Reseptin olen napannut ruotsalaisesta kirjasta Soppor, bröd och röror, jota olen kehunut aiemmin jo täällä. Pitaleivät ovat siitä kivoja, että ovat helppotekoisia, taatusti herkullisia ja täytteitä voi vaihdella oman maun mukaan ihan niin kuin tortilloissakin. Tällä kertaa meillä oli täytteenä pannulla paistettua maustamatonta kanafilettä, avokadoa, punasipulia, salaattia, fetajuustoa ja itsetehtyä tsatsikia. Seuraavana päivänä viimeiset leivät täytettiin vielä muuten samoin, mutta kana ja feta korvattiin halloumilla -herkullista sekin!


PITALEIVÄT (8 kpl)

25 g hiivaa
5 dl vettä
1 rkl suolaa
2 rkl hunajaa
2 rkl oliiviöljyä
12-13 dl vehnäjauhoja

Murenna hiiva kädenlämpöiseen veteen ja sekoita, että hiiva liukenee. Lisää suola, hunaja ja oliiviöljy. (Käytännön vinkkinä kannattaa mitata ensin oliiviöljy ja sitten hunaja, koska tällöin hunaja irtoaa mittalusikasta helposti.)

Sekoita joukkoon lähes kaikki vehnäjauhot ja työstä taikina käsin tai koneella. Lisää loput jauhot tarvittaessa.

Anna kohota peitettynä lämpimässä paikassa noin tunnin ajan.

Lämmitä uuni 250 asteeseen.

Jaa kohonnut taikina jauhotetulla työtasolla 8 osaan. Muotoile palaset pyöreiksi palloiksi ja kauli pyöreiksi levyiksi (halkaisija noin 10 cm).

Paista leipiä uunissa noin 8 minuutin ajan. Anna jäähtyä liinan alla.

 

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Omenainen valkosuklaapannacotta


Linjoilla taas toistaiseksi. Sen kunniaksi erinomainen joskaan ei ehkä ihan sesonkiin kuuluva jälkiruoka. Pienellä sovelluksella tähän voi myös mielestäni erinomaisesti käyttää tämän hetken parasta raaka-ainetta eli raparperia. Kunhan vain kypsentää sitä ensin esimerkiksi keittämällä ja jättää inkiväärin pois. Suosittelen kuitenkin tottakai testaamaan myös tätä omenaista versiota. Jos et ole inkiväärin ystävä, niin sen voi jättää kokonaan pois.
 
 
OMENA-VALKOSUKLAAPANNACOTTA (4 annosta)
 
2 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
0,5-1,5 tl kuivattua inkivääriä (1,5 tl:llä tulee melko tujua)
2 rkl sokeria
175 g valkosuklaata
3 liivatelehteä
1 omena
 
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Laita sokeri, kerma, maito ja inkivääri kattilaan. Kuumenna kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen. Nosta kattila liedeltä ja lisää joukkoon paloiteltu valkosuklaa. Sekoita, kunnes suklaa on tasaisesti sulanut.
 
Purista liivatelehdistä ylimääräiset vedet pois ja sekoita ne kattilaan.
 
Kuori tai pese yksi kiinteähkö ja hapan omena. Pilko pieniksi tasakokoisiksi kuutioiksi. Jaa neljään annosvuokaan. Kaada päälle kermaseos.
 
Peitä annosvuoat kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään muutaman tunnin ajan.
 
 
(Resepti muokattu Helsingin sanomien Ruokatorstai-kirjasta)


maanantai 29. huhtikuuta 2013

Vielä ehtii vapuksi...


Uusimmassa Glorian ruoka & viini -lehdessä oli useita kivalta vaikuttavia ohjeita, ja viime viikonloppuna näin vapun alla päädyin kokeilemaan donitsien tekemistä. Munkithan ovat suosikkejani sesonkileivonnaisista, mutta ajallisesti donitsien leipominen sopi viikonloppuna paremmin suunnitelmiin, kun taikina ei vaadi kohottamista ja oli kiva myös pitkästä aikaa kokeilla jotain uutta. Kuorrutusta tein kahta erilaista: lehden ohjeen mukaisen mokkakuorrutksen sekä maitosuklaakuorrutuksen. Donitsit olivat hyviä ja suosittelen kyllä testaamaan, mutta eipä ole vappumunkin voittanutta... :)
 
DONITSIT (noin 20 kpl)
 
Taikina
2 kananmunaa
1 dl sokeria
6 dl vehnäjauhoja
1 rkl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
2 dl kuohukermaa
1 sitruunan kuori raastettuna
0,5 dl rypsiöljyä
 
Uppopaistamiseen
noin 1,5 l rypsiöljyä
 
Kuorrutus
200 g maitosuklaata sulatettuna
tai
2-3 rkl vahvaa espressoa
1 dl tomusokeria
 
Vatkaa sokeri ja kananmunat sähkövatkaimella vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Lisää viimeiseksi sitruunankuoriraaste ja öljy. Anna taikinan turvota noin 15 minuuttia.
 
Taputtele taikina jauhotetulla työtasolla noin 1,5 cm paksuksi levyksi. Ota levystä lasilla (halkaisija noin 7 cm) rinkuloita ja tee keskellä reikä sormilla.
 
Kuumenna öljy kattilassa noin 180-asteiseksi ja paista donitseja molemmin puolin pari minuuttia. Valuta valmiista donitseista ylimääräiset öljyt talouspaperin päällä.
 
Anna jäähtyä ja kuorruta joko sulalla suklaalla tai sekoita kahvikuorrutusta varten tomusokeri ja espresso keskenään. Anna kuorrutteiden jähmettyä ennen tarjoamista.


keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Lohipannari


Uusimman Glorian ruoka & viini -lehden kansikuva näytti sen verran houkuttelevalta, että pakkohan reseptiä oli päästävä testaamaan. Laitoin pannari tänään kiireellä uuniin töiden jälkeen, jotta ehtisin kuvaamaan tekeleen edes päivänvalon rippeissä. Tuli ainakin omasta mielestä pitkästä aikaa edes jotenkin kelvollisia kuvia -ihanaa kun tulee kevät! Ja pannaristakin tuli myös hyvää, vaikka pari ainetta kauppaan unohtuikin. Alla löytyy ohje siihen, miten minä tein tämän pannarin.
 
PS. Jos haluat tehdä herkullista kasvispannaria, kurkkaa tänne.



 
SAVULOHIPANNARI (2-3 annosta)
 
Taikina
1 rkl voita
3 kananmunaa
1,5 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
 
Täytteeksi
150 g kylmäsavulohta
2-3 tomaattia
1 keskikokoinen sipuli
mustapippuria
(0,5 dl lehtipersiljaa)
 
Kastike
1 prk ranskankermaa
(0,5 - 1 tl piparjuuritahnaa)
 
Paistaminen: 200 astetta, 20 - 30 minuuttia
 
Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Laita uuninkestävään vuokaan tai pannuun 1 rkl voita ja laita uuniin. 
 
Vatkaa kananmunien rakenne rikki kulhossa. Lisää joukkoon vatkaten maito, jauhot ja suola.
 
Lohko tomaatit, kuori ja pilko sipulit sekä leikkaa kala sopivankokoisiksi paloiksi. (Hienonna persilja)
 
Kun uuni on lämmennyt, ota vuoka pois uunista. Kaada taikina vuokaa voisulan päälle. Asettele täytteet taikinan päälle. Rouhi päälle mustapippuria (ja laita persiljasilppu päälle).
 
Paista 200-asteisessa uunissa 20 - 30 minuuttia.
 
Jos haluat, sekoita kastiketta varten ranskankerman joukkoon piparjuuritahnaa tai tarjoile sellaisenaan pannarin lisukkeena.
 
Tarjoile pannukakku kuumana.



torstai 21. helmikuuta 2013

Pannulla paistetut nopeat leipäset


Vähitellen tässä yritän paluuta taas leivonta-, keittiö- ja blogiarkeen. Tänä vuonna olen tehnyt ruokaa vasta ehkä noin kaksi kertaa ja leiponutkin olen vain muutaman kerran. Olen huomannut, että mitä vähemmän ehdin lukea ruokablogeja, -lehtiä tai keittokirjoja, sitä huonommin myös inspiroidun laittamaan ruokaa. Täytyy siis yrittää nyt löytää lisää aikaa muilta harrastuksilta! Tässä kaivattu pehmeä lasku keittiötouhuihin (aikaa menee alle 10 min):
 
 
NOPEAT LEIPÄSET (4 pientä tai 2 keskikokoista)
 
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 mm suolaa
2 rkl sulatettua voita
1 dl maustamatonta jogurttia
 
Sekoita ensin kuivat aineet. Lisää lopuksi joukkoon jogurtti ja sulatettu voi. Vaivaa tasaiseksi. Jaa taikina joko neljään tai kahteen osaa ja painele pyöreiksi. Paista leipäsiä paistinpannulla molemmilta puolilta parin minuutin ajan.
 
Nauti lämpiminä!
 
Voit helposti muokata leipäsiä esimerkiksi korvaamalla osan vehnäjauhoista muilla jauhoilla tai lisäämällä joukkoon porkkanaraastetta tai juustoraastetta.
 
 
P.S. Tehtiin meillä pari viikkoa sitten sämpylöitäkin ihan sämpyläjauhopussin kyljestä :)
 
 


keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Grillipizza ja muut vuodelta 2012 bloggaamatta jääneet herkut


Vuosi 2013 on alkanut ruoanlaiton ja leipomisen osalta hyvin epäinspiroituneissa ja vanhojen reseptien toistamisen merkeissä, joten blogihiljaisuuden sijaan ajattelin listata viime vuonna tehtyjä herkkuja, jotka syystä tai toisesta jäivät bloggaamatta. Ainoa viimevuotinen herkku, josta on kuitenkin jäänyt(kännykkä)kuva historiankirjoihin, on ylläoleva grillipizza, joten se saa kunnian aloittaa tämän muistelon.
 
 
VUODEN 2012 PARHAAT LEIPOMUKSET JA RUOAT JOTKA EIVÄT PÄÄTYNEET BLOGIIN
 
1. Grillipizza
Grillipizzaa halusin kokeilla siitä lähtien, kun törmäsin siihen ensimmäisen kerran Sara La Fountainin keittokirjassa Passion for food, mutta viimeistään Glorian ruoan & viinin kesänumero antoi lopullisen sykäyksen kokeilulle. Koska parvekkeellamme ei voi grillata, grillipizzaa täytyi odottaa erääseen helteiseen mökkiviikonloppuun asti, ja kyllä kannatti. Ruoka sopi erinomaisesti myös mökkioloihin tehtäväksi, ja pienestä täytteiden valikoimasta voi jokainen jo täyttää oman pikkupizzansa haluamallaan tavalla. Ilmeisesti mukana oli myös aloittelijantuuria, koska pizzamme onnistuivat täydellisesti eikä pohja jäänyt liian raa'aksi tai käristynyt liikaa. Tämä herkku pääsee siis ehdottomasti uusintakokeiluun ensi kesänä, ja silloin toivottavasti myös reseptin kera tänne blogiin asti.
 
2. Sitruuna-valkosipulimarinoitu entrecôte grillissä ja tomaatti-fetasalaatti tsatsikin kanssa
Tämä kameran puutteen takia bloggaamatta jäänyt ruoka liittyy edelliseen kohtaan ja myös samaiseen ruoka & viini -lehteen, joka vaikutti olevan kyseisen viikonlopun ruokateema. Näköjään sillä kännykälläkin kuitenkin saa kauniina kesäpäivänä ihan kohtuullisia kuvia. Grillausta varten leikkasin itse paksuhkot pihvit isommasta kimpaleesta, laitoin marinaadiin aamulla kotona ja kuljetin "paistovalmiina" mökille. Jäi vielä pakastimeenkin kaksi raakaa pihviä, jotka nautimme tyytyväisinä sitten itsenäisyyspäivän tienoilla punaviinikastikkeen, paahdettujen punajuurten ja perunamuusin kanssa (olisikohan tämän pitänyt olla vielä oma kohtansa). Grillattu entrecôte oli sen verran hyvää, että kokkasimme samaa vielä toistamiseen siskoni luona Raumalla, mutta jostain syystä kuvat jäivät silläkin kertaa ottamatta. Amatööri mikä amatööri.
 
3. Uunibataatit savuporotäytteellä
Syy tämän reseptin puuttumiseen blogista on se yleisin: hirveä nälkä! Kuka nyt malttaa alkaa asetella ruokaa kauniisti lautaselle ja laittaa vähän jotain vihreää koristeeksi, kun saisi jo alkaa syödä. Ja ulkonakin on jo pimentynyt, joten valaistuskin olisi joka tapauksessa huono (tätä tehtiin siis alkuvuodesta). Jos kuitenkin kaipaat toista täytereseptiä, niin klikkaa aikaisempaan postaukseen tästä.
 
4. Uunijäätelö
Kohdasta kolme tuli mieleen uunijäätelö, jota tein bataattien jälkiruoaksi. Muistan, että leivon kahden munan ohuen sokerikakkupohjan, jonka päälle laitoin ohuelti lemon curdia, vaniljajäätelö, edelliskesän mustikoita pakastimesta ja tietysti sen marengin. No, uunijäätelön ongelmahan on se, että se sulaa nopeasti, kun se tulee uunista, joten syömisen täytyy alkaa lähes heti. Lisäksi jos ei jostain sattuneesta syystä ole pursottanut marenkia kauniiksi keoksi jäätelön päälle, niin lopputulos voi näyttää kaikkea muuta paitsi houkuttelevalta, vaikka maku olisikin erinomainen. Seuraavalla kerralla teen uunijäätelöt pieniin uuninkestäviin annosvuokiin, niin jää tännekin jotain raportoitavaa.
 
5. Tomaattinen papu-salamikeitto
Syksyllä innostuin pitkästä aikaa tekemään keittoa ja vieläpä testaamaan jotain uutta keittoa. Muistaakseni bongasin tämän reseptin siskoni Maku-lehdestä. Keitossa oli mm. papuja, ohraa, tomaattia ja tietysti salamia ja se oli oikein hyvää ja täyttävää. Jälleen nälkä esti kuvaamisen, mutta myös kaikkien sattumien painuminen keittokulhon pohjalle. Olisihan se ollut jännä julkaista täällä kuva papukeitosta, joka näyttää vain punaiselta liemeltä. Tai sitten olisin tietysti voinut käyttää syvän kulhon sijaan matalampaa lautasta, mutta kuka näitä nyt etukäteen ajattelee. Resepti löytyykin näköjään täältä kauniin kuvan kera.
 
6. Joulun suklaakakku
Nyt siirrytään jo lähemmäksi loppuvuotta ja tarkalleen ottaen jouluun. Lupasin olla jälleen kerran jälkiruokavastuussa jouluaaton osalta, ja halusin tehdä jonkin erityisen herkullisen suklaakakun. Pienen googlettamisen jälkeen päädyin Sikke Sumarin suklaakakkuun, johon törmäsin täällä. Suklaakakun kanssa valmistin jäätelökoneellani aikaisemmin julkaisemaani valkosuklaa-tyrnijäätelöä, jotta kananmuna-allerginen veljenikin sai jotain syötävää. Kakku oli hyvää, jäätelö todella kovaa hartaan sulattamisen jälkeenkin ja valokuvan asettelu niin pielessä, että ei siitä saa julkaisukelpoista millään (tosin en ole yrittänytkään).
 
7. Baileysfudge
Yhden (tai kaksi) fudgeohjetta julkaisinkin jo joulun alla, mutta aatonaattona jämäsuklaista ja -Baileysistä tehty fudge ylitti odotukset. Resepti oli muuten melkein sama kuin aiemmassa postauksessani, mutta ei sisältänyt voita ja valkosuklaan sijaan käytin tummaa suklaata. Tällä kertaa pääsin jopa 116 asteen lämpötilaan (en jaksanut enää odottaa kauempaa), joten koostumukseltaankin fudge oli edellisiä sisariaan parempaa. Julkaisematta jäi, koska kuka nyt enää aattona lukee blogeja ja eihän joulun jälkeen enää tehdä fudgea... Selityksen makua...
 
8. Punakaalivuoka
Punakaalivuoka liittyy myös aiheeseen joulu. Ilmoitin äidille jo ajoissa, että haluan tehdä joulupöytään punakaalivuokaa, joka on noussut yhdeksi suosikikseni kumma kyllä työpaikkaruokalan vastaavan sapuskan perusteella. En tosin ollut ajatellut, että ostamani punakaali ei ehkä mahdukaan omenoiden ja sipuleiden kanssa kokonaisuudessaan normaalinkokoiseen pataani, joten suurin osa ajasta meni kaalin ja omenoiden (ja sipuleiden) sullomiseen vähän kerrallaan pataan ja sitten lopulta niiden kaikkien hauduttamiseen jotta saavuttaisin mahdollisimman erilaiset kypsyyasteet paistoksessa. Punakaalivuoka oli hyvää, mutta ensi vuonna teen pienemmän satsin kerralla.  
 
9. Uuden vuoden blinit
Uuden vuoden vietimme ystäviemme luona ja alkupalaksi suunnittelimme blinejä, joita varten tein blinitaikinan kotona ja itse paistaminen tapahtui sitten ystäviemme luona. Lisukkeina oli siianmätiä, ranskankermaa, smetanaa, kylmäsavulohta ja suolakurkkuja. Blinit olivat herkullisia ja kaiken sen kohottamisvaivan (tai ajan) arvoisin, mutta ei yhtään samanvärisiä kuin keittokirjan kuvissa. Kullanruskeiden sijaan tuli hyvin ruman- ja haaleanruskeita, mutta osaltaan siihen taisi vaikuttaa se, että unohdin pannu kutoselle pitkäksi aikaa. Niin ja eihän meillä ollut sitä blinipannuakaan, vaan ihan tavallinen lettupannu.
 
10. Tiramisù
Olin jälkiruokavastuussa myös uuden vuoden osalta ja jälkkäriksi valikoitui tiramisu, joten olen aiemmin tehnyt vain semifreddomuodossa. Maku oli herkullinen, mutta ulkonäkö ei, koska kuljetusteknisistä syistä herkku oli pakattava rumaa ja epävalokuvaukselliseen astiaan, joten kuvastakin olisi tullut hyvin ruma ja epäinformatiivinen. No, ehkä vielä joskus uudestaan, kun marsalaa ja savoiardikeksejäkin on vielä jäljellä.
 
P.S. Jos joku oikeasti jaksoi lukea tämän jutun loppuun, niin olisi kiva jos kommentoisit... ;)