Täytetyt letut

Täällä odotetaan jo mielenkiinnolla presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksia, mutta ajattelin tehdä tässä pikaisen päivityksen vuoden ensimmäisenä päivänä nautitusta ateriasta. Meille on nyt jo muodostunut melkein perinteeksi, että teen uuden vuoden päivänä jauhelilla täytettyjä lettuja. Suosittelen kokeilemaan, vaikka valmistaminen hieman aikaa vaatiikin. Jauhelihakastike on onneksi helppo valmistaa samalla kun paistelee lettuja, ja täytettähän voi aina varioida täysin omien mieltymysten mukaan.

TÄYTETYT LETUT JAUHELIHATÄYTTEELLÄ (noin 12 kpl, 2-3 per ruokailija)

Lettutaikina

1 litra maitoa

n. 6 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

2 kananmunaa

voita/öljyä paistamiseen

Jauhelihatäyte

800 g naudan paistijauhelihaa

1-2 sipulia

2 valkosipulinkynttä

3 porkkanaa raasteena

2 purkkia tomaattimurskaa

1 lihaliemikuutio

suolaa

mustapippuria

basilikaa, oreganoa tms. yrttejä oman maun mukaan

Lisäksi

Emmental-juustoa raasteena

Paistaminen: Loppukypsennys 200-asteisessa uunissa noin 15-20 min

Aloita valmistamalla lettutaikina. Kaada maito kulhoon. Sekoita suola jauhojen joukkoon ja sekoita jauhoseos huolellisesti vähitellen vispilällä maidon joukkoon. Anna jauhojen turvota hetki. Sekoita kananmunat joukkoon juuri ennen paistamista. Huom! Voit tehdä letuista myös kananmunattomia, mutta lisää silloin hieman enemmän jauhoja taikinaan. Paista letut voissa ja/tai öljyssä hyvälaatuisella paistinpannulla ja nosta syrjään odottamaan.

Valmista jauhelihakastike samalla, kun paistat lettuja. Hienonna ja pilko sipulit sekä raasta porkkanat. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita siinä hetki. Lisää jauheliha ja paista kypsäksi. Lisää seuraavaksi porkkanaraaste, tomaattimurskat ja yksi lihaliemikuutio. Anna kastikkeen hautua mahdollisimman pitkään aina välillä sekoittaen. Mausta lopuksi oman maun mukaan suolalla, pippurilla ja yrteillä.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita leivinpaperi syvälle uunipellille. Kasaa letut uunipellillä levittämällä jauhelihakastiketta letun keskelle suorakaiteeksi ja taita letun sivut kastikkeen päälle. Jätä letut saumakohta ylöspäin ja ripottelen päälle runsaasti juustoraastetta. Paista lettuja 200-asteisessa uunissa noin 15-20 minuutin ajan, kunnes juustoraaste on sulanut.



Tiramisusemifreddo

Kirjoitetaanko tiramisusemifreddo oikeasti yhteen? Ihanat suomen kielioppisäännöt, jotka aiheuttaa näitä sanahirviöitä. Tällä hetkellä olisi vaikka mitä vanhempia kokkailuja odottamassa vuoroaan näille aalloille, mutta oli pakko päästä päivittämään heti eilisillan saldoa. Tein nimittäin vieraillemme jälkiruoaksi tätä tiramisua Leila Lindholmin Vielä yksi pala -kirjan ohjeella, ja ainakin minut tämä resepti hurmasi niin kovasti, että santsasin kaksi kertaa. Muutkin santsasivat jälkkäriä kerran. Saimme siis nelistään melkein kokonaan syötyä tämän 8 hengen annoksen...:D

Teimme eilen taas susheja, kun avopuolisoni vanhemmat olivat meillä syömässä, ja japanilaiset jälkiruoathan eivät ole kovin kummoisia, niin päätin tehdä jotain aivan muuta. Sain appikokeilailta syksyllä Italian-tuliaisina ison pullon marsalaviiniä, joka on odottanut korkkaamistaan siitä asti. Sitten kun vielä jouluna sain heiltä tämän kuvassa olevan ihanan keittokirjan, josta löytyi tämä herkulliselta kuuluva resepti, niin pakkohan sitä oli testata. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Pakastin itse semifreddoa hieman yli neljä tuntia, ja koostumus oli täydellistä: sopivasti pakastunutta, mutta pehmeää eikä yhtään kiteistä. Tämä on helppo ja nopea tehdä vaikka vaatikin hieman vatkaamista.

P.S. Tiesittekö että italiaksi tiramisu tarkoittaa piristä minua? Semifreddohan puolestaa tarkoittaa puolikylmää. Molemmat mielestäni hyvin kuvaavia nimiä.

TIRAMISUSEMIFREDDO (8 annosta)

4 kananmunaa

1 dl sokeria

2,5 dl kuohukermaa

250 g mascarponea

1 dl marsalaviiniä

12 savoiardinkeksiä

1,5 dl kylmää espressoa (tai hätätapauksessa vahvaa kahvia)

lisäksi

tummaa kaakaojauhetta koristeluun

Erota kananmunista valkuaiset ja keltuaiset eri kulhoihin, niin ettei valkuaisten joukkoon pääse yhtään keltuaista. Vatkaa valkuaiset 0,5 dl sokeria kanssa kovaksi vaahdoksi. Vatkaa seuraavaksi keltuaiset 0,5 dl sokeria kanssa kuohkeaksi vaahdoksi (jos teet tässä järjestyksessä, niin et joudu pesemään vispilöitä välissä).

Vatkaa seuraavaksi kerma erikseen vaahdoksi (huom! puhdista&kuivaa vispilät huolella ennen tätä).

Vatkaa mascarponejuusto marsalan kanssa tasaiseksi ja sileäksi seokseksi ja kääntele se keltuaisseoksen, kermavaahdon ja valkuaisvaahdon kanssa sekaisin.

Vuoraa pitkä leipävuoka huolellisesti kelmulla (vetoisuus noin 2 litraa). Laita seosta ohut kerros pohjalle. Kasta keksi kerrallaan kylmään kahviin ja asettele ne jäätelöseoksen päälle. Lisää päälle taas jäätelöseosta. Toista vielä toisen kerran niin, että päällimmäiseksi jää jäätelöseosta ja keksit ovat peittyneet.

Napauta vuokaa kevyesti pöytää vasten, jotta mahdolliset ilmakuplat katoavat. Laita vuoka pakastimeen noin 3-4 tunniksi niin, että siitä tulee puolijäistä.

Kumoa tiramisu vadille ja poista kelmu. Sihtaa pintaan tummaa kaakaojauhetta. Nauti heti.

Salama McQueen -synttärit ja -kakku

Viime viikonloppuna juhlistimme Raumalla kummipoikani 3-vuotissynttäreitä ja teemanahan piti tietysti olla Autot-elokuvasta tuttu Salama McQueen, johon liittyvää oheistavaraa tuntuu olevan kaikenlaiset kaupat pullollaan. Kummipoikani toivoi minulta Salama McQueenin -muotoista kakkua, mutta ehkä vielä suurempana haasteena toivomukseen kuului se, että kakku ei saa maistua millekkään(!?). Makujen osalta päädyin kuitenkin mielestäni melko mietoon ratkaisuun, eli tummaan sokerikakkupohjaan (5 kananmunan pohja), diplomaattikreemiin ja vadelmahilloon. Kostukkeena oli sokeroitua marjamehua ja eristeenä sokerikreemi, johon käytin myös hieman kaakaotomusokeria, kun tavallinen uhkasi loppua kesken. A tuli tosin jossain vaiheessa sitten toteamaan minulle 3-vuotiaan suorapuheisuudella, että voisinko mennä takaisin Tampereen kotiini ja tehdä toisen Salama-kakun, koska hän ei pidä siitä toisesta. Minulle ja muille kakku kuitenkin maistui enkä myöskään lähtenyt takaisin Tampereelle suoran palautteen musertamana. Myöhemmin hän kyllä tuli vielä kiittämään kakusta ja halaamaan ja moiskauttipa vielä pusun jauhopeukalon poskellekin.:)

Tarjolla oli kaikkea muutakin Autot-aiheista syötävää, joiden toteutuksesta siskoni ja äitini olivat vastuussa. Juhlapöytä oli myös koristeltu aiheeseen sopivasti.

Vieraat viehtyivät ja tarjoilutkin maistuivat. Itsekin olin jotenkin väsynyt perjantaisin kakunkasaus operaation jäljiltä, joten oli mukava tulla valmiiseen synttäripöytään nauttimaan juhlaherkuista.

Kakun tekemisessä ehkä suurin haaste oli se, että minulla oli mallina työkaverilta lainaksi saatu Salama McQueen -leikkiauto, jolla oli kokoa huimat 5 cm. Siitä sitten yritin tihrustaa ja säilyttää kakussa mittasuhteet suurinpiirtein samoina. Aluksi olin hyvinkin suunnitelmallinen ja tarkka, mutta kun aikaa alkoi kulua, niin suunnitelmallisuus karisi ja luovuus lisääntyi. Välissä jouduin myös käydä kaupassa ostamassa lisää tomusokeria, mikä myös turhautti hieman. Joka tapauksessa olen melko tyytyväinen kakun toteutukseen. Viimeiset yksityiskohdat laitoin illalla melko hämärässä keittiössä, sillä meidän työtason päällä ei ole kunnollista valoa, joten kauneusvirheet näkyivät sitten vasta seuraavana päivänä luonnonvalossa. Jos joku haluaa tarkempaa ohjetta kokoamiseen, niin laitan sitä mielelläni, mutta nyt en jaksa näin spontaanisti sitä kirjoittaa. Tarvitsen nyt hieman lomaa tällaisista minulle haastavista kakkuprojekteista:D Onnea vielä 3-vuotiaalle!



 

Sinivalkoista pannacottaa

Kuva-arkistojen kätköistä löytyi vielä itsenäisyyspäivän herkkujälkkäriä. Muutenhan söimme itsenäisyyspäivänä eräänlaista tomaatti-mozzarellasalaattia ja pihviä perunagratiinin kanssa. Kanssa-asukin mielestä tämä panna cotta oli kuulemma parasta koko ateriassa.

Vähän tahattomasti tuli tehtyä sinivalkoista jälkiruokaa, koska mustikat päätyivät lopulta korvaamaan luumuista ja glögistä keitellyn siirapin, koska sekä luumut että glögit onnistuivat jäämään kauppaan. Ehkä parempi näin kuitenkin. Pannacotta on kyllä yksi omista jälkiruokasuosikeistani, koska se on niin mukavan yksinkertaisen makuista, mutta kuitenkin varioitavissa hyvin monella tavalla. Tein samalla reseptillä pannacottaa myös jouluksi veljelleni erikoistoiveesta, koska hän ei kananmuna-allergiansa vuoksi voinut syödä jälkkäriksi tekemääni suklaa-inkiväärikakkua.

Huomenna olisi vielä suuri koitos edessä, kun tarkoitukseni on tehdä kummipoikani 3-vuotissyntymäpäiville Autot-elokuvasta tutun Salama McQueenin muotoinen kakku. Marsipaaniin en ole koskenut pariin vuoteen ja tälläisiä muotoiltuja kakkuja en ole tehnyt ikinä aiemmin. Saa nähdä miten käy, mutta onneksi on koko loppiainen aikaa puuhastella. Jos saan jotain lähellekään onnistunutta aikaiseksi, niin raportoin sitten heti tännekin.

PANNA COTTA (noin 3 annosta)

4 dl kermaa

0,3 dl sokeria

1 vaniljatanko

3 liivatelehteä (2 riittää, jos teet jo edellisenä päivänä)

Lisäksi

2-3 dl marjoja

1 rkl sokeria

Sekoita kattilassa kerma ja sokeri. Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet ulos terävällä veitsellä. Lisää siemenet ja tanko kattilaan.

Kuumenna seos hitaasta kiehuvaksi ja keitä sitä miedolla lämmöllä noin 15 minuutin ajan. Laita tällä välin liivatelehdet kylmään veteen.

Ota kattila pois hellalta ja poista vaniljatangot seoksesta. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja sekoita ne yksi kerrallaan kermaseokseen.

Jaa seos kolmeen kylmällä vedellä huuhdeltuun annosvuokaa ja siirrä vuoat jääkaappiin hyytymään (minulla riitti 5 tuntia 3 liivatelehdellä, 2 riittää jos hyydytät yön yli).

Tee lisäksi marjakastike, jos haluat. Kuumenna marjoja kattilassa sokerin kanssa hetki, niin että niiden rakenna hiukan hajoaa. Tarjoa marjat kylmänä tai lämpimänä.

Kumoa panna cotta tarjoilulautasille pitämällä vuokia hetki kuumassa vedessä ja kääntämällä vuoka ympäri. Koristele marjakastikkeella.

Huom! Osan kermasta voit myös halutessasi korvata maidolla!

Juhlapyhien jälkeiseen olotilaan (kylmäsavulohipasta)

Täällä ollaan taas linjoilla juhlapyhien jäljiltä. Tuli kyllä herkuteltua kaikennäköisillä ruoilla, joista osa on lähitulevaisuudessa tulossa tänne blogiinkin. Eilen söimme uuden vuoden kunniaksi jo lähes perinteisesti täytettyjä lättyjä, jotka ovat äitini keittiön peruja. Uuden vuoden aattona taas teimme kaveriporukalla mahtavat määrät erilaisia herkullisia susheja, joista laitan kuvia, kunhan vain jaksan kaivaa piuhan kameraani. Tein lisäksi jälkiruoaksi lähes suussasulavaa suklaa-appelsiinikakkua. Jouluaaton saldoksi kameraan jäi ainoastaan kuva Gordon Ramsayn ohjeella toteutetusta suklaa-inkiväärikakusta. Mutta näistä kaikista juttua myöhemmin ja laitetaan tähän väliin toinen suosikkipastani ohje, joka on kyllä pollo limonellon kanssa kärkikahinoissa tämän hetken suosikkipastan tittelistä. Resepti on hyvin pienin muutoksin otettu Ruokatorstai-kirjasta.

KYLMÄSAVULOHIPASTA (3[-4] hlö)

Kastikepohja

rypsiöljyä

1 valkosipulinkynsi

2 dl ruokakermaa

1 ruukku tuoretta ruohosipulia

0,5 sitruunan mehu

n. 200 g kylmäsavustettua lohta

mustapippuria

(suolaa)

Lisäksi

nauhapastaa (fettuccine)

aurinkokuivattuja tomaatteja (väh. 5 kpl)siivuina

vastaraastettua parmesaania

tuoretta basilikaa hienonnettuna

Leikkaa savulohi sopivankokoisiksi paloiksi. Hienonna valkosipuli ja ruohosipuli. Kuumenna öljy kattilassa ja lisää valkosipuli. Kuullota hetki. Lisää sitten kerma, silputtu ruohosipuli, lohipalat ja sitruunamehu. Hauduta ruokaa pastan valmistumisen ajan ja mausta pippurilla (ja suolalla). Huom! Ruoka ei välttämättä tarvitse ollenkaan suolaa, koska lohi on jo melko suolaista.

Keitä pasta samalla kun teet kastiketta. Sekoita lohikastike kuumaan ja valutettuun pastaan. Tarjoile heti.

Laita annokset pastaa lautasille. Lisää annosten päälle aurinkokuivattuja tomaatteja, parmesaaniraastetta sekä tuoretta basilikaa.