Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokaretket. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruokaretket. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Viime kesän Turun saariston ja Ahvenanmaan pyöräretken (ruoka)kohokohdat

Olimme tosiaan viime kesänä reilun viikon mittaisella pyöräretkellä Ahvenanmaalla, ja ajattelin, että viimeistään nyt olisi hyvä hetki vinkata esimerkiksi saaren ravintolatarjonnasta ennen kuin sesonki taas alkaa.

Olimme liikkeellä elokuussa juuri koulujen alettua, mikä oli tavallaan hyvä ja tavallaan huono ajankohta, sillä Ahvenanmaalla kesäsesonki oli loppunut edellisviikkoon ja esimerkiksi monet nähtävyydet olivat siirtyneet jo talviaikatauluun tai sulkeutuneet ja myöskään jotkin saaren pohjoisosien pyörälautat eivät enää kulkeneet. Toisaalta taas koska emme olleet sesonkiaikaan liikkeellä niin pääsimme ilmaiseksi Turusta Ahvenanmaalle asti.

Matkavarustus.

Lähdimme siis liikkeellä eräänä elokuisena lauantaiaamuna polkupyöriemme kanssa Tampereelta Turkuun. Saavuttuamme Turkuun pyöräilimme Paraisille, jossa sitten söimme hyvällä ruokahalulla hieman myöhäistä aamupalaa. Ennen lopullista määränpäätä pysähdyimme vielä Sattmarkissa, joka olikin melkein ainoa ruokapaikka Paraisten ja Nauvon välissä.

Sattmark.

Myös maantielossit tulivat tutuiksi.
Ensimmäisen yön vietimme Nauvosta hieman eteenpäin Grännäs B&B:ssä, jonka hotellin yhteydessä oleva ravintola sattui olemaan viimeistä päivää auki. Söin alkupalaksi ihanan fetasalaatin sekä pääruoaksi pippuripihviä, joka oli ehdottomasti yksi parhaista ikinä. Liha oli niin mureaa, että se suorastaan suli suuhun. Ravintolan terassilta oli myös ihanat maalais-/saaristolaismaisemat, joten mikäs siinä syödessä auringon hieman jo laskiessa. Matkaa siis ensimmäiselle päivälle kertyi pyöräillen noin 70 kilometriä.

Näkymät ravintolan terassilta.


Hotelli&ravintola Grännäs.


Seuraavana päivänä kävimme vielä pyörähtämässä Nauvossa ja hieman ihmettelemässä satamaan rantautuneita upeita purjeveneitä. Iltapäiväksi tähtäsimme Galtbystä lähtevälle lautalle, jota ennen kävimme Korppoossa syömässä lounasta. Ravintolatarjonta ei sunnuntaina ollut suurenmoinen, joten tästä ei ole enempää mainittavaa.
Matkaa oli vielä edessä.

Lauttamatka Galtbystä Långnäsiin kesti joitakin tunteja, ja oli tosiaan pyöräilijöille ilmainen näin kesäkauden ulkopuolella. Sunnuntain ruokasaldo oli ehkä reissun huonoin, koska päiväruoan söimme sitten M/S Skiftetin kanttiinissa. Illalla vielä poljimme joitakin kilometrejä Svinöhön yöpymään meidän mahtavaan muutaman neliömetrin yöpymismökkiimme, mutta olimme mukavasti koko mökkikylän ainoat asiakkaat.

Maanantaina olikin juhlallinen hetki, kun saimme matkan ensimmäiset Ahvenanmaan pannukakut. Siitä tulikin sitten tavaksi syödä mokomat joka päivä...:D Paikasta riippuen pannukakun sai joko luumukiisselillä (sviskonkräm) tai vadelmahillolla ja pannukakku oli tehty joko manna- tai riisipuuroon. 
 
Matkan eka pannukakku.


Ahvenanmaan punaiset maantiet ja minä siellä jossain kaukana.

Ennen kuin pääsimme hotellihuoneeseemme Maarianhaminassa poljimme vielä järkyttävässä vastatuulessa noin 7 kilometriä Maarianhaminasta etelään Järsön saarelle ja siellä aivan ihanaan kahvilaan nimeltä Stickstugan. Kahvila sijaitsi ilmeisesti yrittäjien kodin yhteydessä ja pöytäryhmiä oli aseteltu pitkin pihaa ja myös kasvihuoneeseen. Tarjolla oli kaikenlaisia ihania itsetehtyjä leivonnaisia, lounaaksi pastasalaattia sekä käsitöitä. Maistelimme täällä myös paikallisia (tai kökarilaisia) virvoitusjuomia. Tämä kahvila oli kyllä yksi matkan ehdottomia helmiä!

Stickstugan.



Myös kasvihuoneessa oli istumapaikkoja.




Katajanmarja- ja puolukkalimua.


Illalla kävimme vielä herkuttelemassa Indigossa, jota on ilmeisesti tituleerattu Ahvenanmaan parhaaksi ravintolaksi. Paikan päältä ei valitettavasti ole kuvia, mutta ruoka oli erinomaista. Jälkkäriin kuulunut vadelmasorbettikin oli ehkä samettisinta ikinä!

Ahvenanmaalla tuntui olevan useampikin viihtyisä kahvila, nimittäin seuraavan löysimme Maarianhamista jo seuraavana päivänä. Bagarstugan on aivan Maarianhaminan keskustassa, ja kuhinan perusteella erittäin suosittu paikka. Valikoimissa oli sekä pientä syötävää että ihania kakkuja, mutta minähän tietysti söin jälleen kerran pannukakkua puoliskon valitessa alla näkyvän mansikka-suklaakakun.

Bagarstuganin herkkuja.


Seuraavan kerran yllätyimme positiivisesti, kun pyöräilimme Maarianhaminasta kohti Kastelholman linnaa ja Bomarsundin raunioita. Matkalle osui nimittäin yllättäen mahtava näköalakahvila Café Uffe på berget, joka oli mukavasti vielä viimeistä viikkoa auki arkenakin. Myöskään pannukakuissa ei ollut valittamista ja mikäs siinä syödessä upeita maisemia katsellessa.







Samana päivänä ehdimme pienen kiertolenkin kautta pyöräillä vielä takaisin majapaikkaamme Godbyhyn, josta oli mukavasti noin 10 minuutin pyörämatka Ahvenanmaan ainoaan yksityispanimoon Stallhageniin. Pubin/ravintolan puolella vastuussa oli paikan omistaja, jonka vaimo puolestaan kokkaili keittiössä herkullista ruokaa. Suosituksen perusteella söimme itsekalastettuja ahvenia kermakastikkeessa ja jälkiruoaksi mustikkasorbettia porterkastikkeella. Paikan omistaja on muuten yksi niistä sukeltajista, jotka löysivät Ahvenanmaan kuuluisan samppanjahylyn muutama vuosi sitten. Vaikka en itse mikään olutihminen olekaan, niin täytyy sanoa, että heidän hunajaoluensa oli ainakin näin tottumattoman suuhun aivan herkullista. Hunajakin oli kuulemma kerätty omalta pihamaalta samoin kuin jälkiruoan mustikatkin. Joitain heidän tuotteitaan saa muuten manner-Suomestakin.







Toiseksi viimeiseksi yöksi menimme Eckeröhön, jossa sai nauttia kyllä ehkä matkan idyllisimmistä merimaisemista. Yövyimme Eckerö hotellissa, jonka ravintolan tarjontaan tutustuimme myös. Ehkä hieman vanhentuneesta ulkonäöstä huolimatta ruoka oli erittäin hyvää, ja listalta löytyikin lähinnä luomu- ja lähiruokavaihtoehtoja. Muutenkin Ahvenanmaalla oli ehkä havaittavissa, että siellä luomu- ja lähiruoka-ajattelu oli jo ihan arkipäivää. Hotellia mainostettiin ulkopuolella myös Ahvenanmaan Elviksen paikkana, mutta tästä en halunnut tietää enempää...:D

Eckerö.

Viimeisen illan vietimme taas Maarianhaminassa, ja eksyimme syömään itäsataman puolelle Club Mariniin (jonka nettisivuja en enää jostain syystä löytänyt), jossa epätyypillisesti valitsimme buffet-illallisen. Tämä valinta johtui siitä, että kyseessä oli ulkona oleva grillibuffet, jonka valikoimista sai käydä esittämässä kokille toiveita, mitä milloinkin kypsennettin. Idea toimi hyvin ja ruoka oli herkullista.

Maarianhaminan keskustaa.


Viimeisenä päivänä kävimme vielä reissun viimeisellä pannukakulla ennen kuin suuntasimme länsisatamasta laivalla Turkua kohti. Viimeisen pannukakun sai meille kunniakkaasti toimittaa Maarianhaminan keskustassa sijaitseva Café Julius. Omasta mielestäni harmillisesti oli tarjolla vain vadelmahilloa, mutta hyvinpä se siltikin upposi.


Huh. Paljon tuli reissulla syötyä, mutta paljon tuli onneksi pyöräiltyäkin. Kilometrejä kertyi muistaakseni vajaa 400, jotka pyöräilimme oikeastaan 6 päivän aikana. Ahvenanmaasta jäi ainoastaan näkemättä pohjoinen Geta omenatarhoineen ja karuine luontoineen, mutta onneksi omalta osaltani tämä epäkohta tuli korjattua viime viikolla, kun vietin pari yötä upeassa Havsvidden-hotellissa. Laitan siltäkin reissulta pari ruoka-/maisemakuvaa tähän, kunhan saan ne siirrettyä pokkariltani koneelle.









tiistai 30. elokuuta 2011

Ahvenanmaan pannukakku luumujen kera


Vihdoinkin taas päivitystä! Toissaviikkoisen Ahvenanmaan vierailumme kunniaksi halusin tehdä Ahvenanmaanpannukakkua, kun vanhempani tulivat eräänä iltana katselemaan matkakuviamme. Ahvenanmaan pannukakku voidaan valmistetaa joko mannapuurosta tai riisipuurosta, mutta ilmeisesti ahvenanmaalaiset eivät ole yksimielisiä siitä, kummasta puurosta aito pannukakku tulee tehdä. Matkan aikana vastaan molempia versioita tuli maistettua, mutta mannapuuroa taisi tulla kyllä vastaan useammin. Oma versioni on kuitenkin tehty riisipuurosta, koska mielestäni siitä tulee mukava purutuntuma. Makuunhan puurovalinta ei tosiaan erityisesti vaikuta, vaan ainoastaan koostumukseen.

Pannukakku tarjotaan perinteisesti luumukiisselin (ruotsiksi sviskonkräm) ja kermavaahdon kanssa. Joissain paikoissa tosin tarjoiltiin ainoastaan vadelmahillon kanssa, joka sopi myös pannariin oikein hyvin ja vähensi hieman pannarin jouluista makuyhdistelmää. Hinnat muuten vaihtelivat kokeilemissamme kahviloissa 3,50 euron ja 4 euron välillä, mitä en pidä erityisen pahana hintana.

Tämän kyseisen reseptin nappasin Ahvenanmaalla postikortista, mutta jotenkin tuntuu, että reseptissä ei kerrottu aivan kaikkea (yllättäen), joten sovelsin joitain kohtia omien tuntemusteni mukaan. Ilmeisesti ahvenanmaalaiset eivät halua päästää pannukakkunsa salaisuutta ulkomaailmaan...;) Suosittelen joka tapauksessa!


AHVENANMAANPANNUKAKKU (4-6 henkilölle)

2 dl vettä
2 dl puuroriisiä
1 l täysmaitoa
2 kananmunaa
1 dl sokeria
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
1 rkl kardemummaa

Paistaminen: 200 astetta, 45-60 minuuttia

Valmista ensin riisipuuro (laita viimeistään tässä kohtaa myös luumut likoamaan veteen, ks. alas). Laita vesi kattilaan ja kiehauta. Lisää riisi ja anna kiehua, kunnes vesi on imeytynyt. Lisää maito ja keitä miedolla lämmöllä kannen alla välillä sekoittaen noin 30-40 minuuttia. Älä keitä puurosta liian paksua, mutta se ei myöskään saa olla liian juoksevaa! Jäähdytä puuroa esimerkiksi pitämällä kattilaa kylmässä vedessä samalla puuroa sekoittaen.

Riko kananmunat isoon kulhoon ja lisää sokeri. Vatkaa käsin vähän aikaa kevyeksi vaahdoksi. Lisää hieman jäähtynyt puuro joukkoon ja sekoita.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää puuroseoksen joukkoon.

Kaada taikina leivinpaperoituun uunivuokaan (n. 30 cm x 25 cm). Paista uunissa 45-60 minuuttia, kunnes pannukakku on hyytynyt ja pinta saanut hieman väriä. Valmista paistamisen aikana luumukiisseli. Huom! Paistoaika riippuu riisipuuron paksuudesta!

Anna jäähtyä hieman ja tarjoa kermavaahdon ja luumukiisselin kera.


Eckerö.


LUUMUKIISSELI (n. 4-6 annosta)

5 dl vettä
15 kuivattua luumua
1 kanelitanko
0,5 dl sokeria
1 rkl maissitärkkelystä

Laita luumut likoamaan pariksi tunniksi 5 dl vettä.

Kaada luumut ja liotusvesikattilaan, lisää sokeri ja kanelitanko. Kuumenna seos kiehuvaksi ja anna kiehua noin 10 minuutin ajan.

Sekoita 1 rkl maissitärkkelystä pieneen määrään kylmää vettä ja kaada luumukiisselin joukkoon. Keitä vielä koko ajan sekoittaen noin 2-3 minuutin ajan. Nosta kiisseli liedeltä ja anna jäähtyä.



sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Viikonloppureissu Raumalle

Olimme nyt viikonloppuna siskoni perheen luona Raumalla nauttimassa kauniista kesäviikonlopusta. Ohjelmaan mahtui paljon tapahtumaa ja ennen kaikkea hyvää ruokaa ja seuraa. Siskoni kanssa kokeilemme aina ennakkoluulottomasti uusia reseptejä, ja niin tuli tehtyä tälläkin kertaa.

Lauantaina meitä odotti lounas, jolla nautittiin kahta erilaista ruokapuoti Lumosta ostettua makkaraa, couscous-salaattia sekä tsatsikia.




Iltapäiväohjelmaan kuului jälkiruokakahvit ja -jäätelöt Café Salin terassilla, puistossa juoksentelua sekä maisemien ihmettelemistä Kiikartornista.




Illalla nautimme ensin saunan yhteydessä aperitiivitikkuja ja lopulta ruokailimme viimeisten auringonsäteiden valossa kauniin kattauksen keskellä.




Ruuaksi syötiin grillissä kypsytettyjä punajuuria ja uusia perunoita itsetehdyn maustevoin kera sekä pekoni-kuhanyyttejä. Ruuat huuhdottiin alas asiaankuuluvien juomien kera.



Siskon miehen kotikaupungista (tai tarkemmin läheisestä kylästä) tuotu samppanja oli erityisen makoisaa.


Jälkiruoaksi söimme tietysti taas jäätelöä sekä tuliaisiksi tuomiamme valkosuklaa-mustikkakeksejä.



Mutta kuitenkin ennen jälkiruokaa söimme ranskalaiseen tapaan juustoja sekä myös herkullista vuohenjuusto-rosépippuritahnaa.



Sunnuntaina tutustuimme Raumaan vielä polkupyörillä kierrellen. Välipalaksi kävimme nauttimassa Kontion leipomon kesäkahvilassa vaniljamunkkeja. (Edit 13.10.2011: vaniljamunkkeja saa kuulemma vain kesäisin, koska on sesonkituote.)



Eksyimme myös naisten pesäpallopeliin, jossa pelasi sopivasti vielä Manse PP.



Lounaan jälkeen matkamme suuntasikin jo takaisin kohti Tamperetta. Herkullisia kreikkalaishenkisiä karitsanjauhelihapihvejä ei valitettavasti tullutkaan enää ikuistettua.

Laitan tässäkin postauksessa vilahtaneiden ruokien ohjeita tulemaan vielä tällä viikolla. Käykää myös tutustumassa Nooran Rauma-vinkkeihin täällä. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Kiitokset vielä isäntäperheelle!







torstai 7. huhtikuuta 2011

Terveiset Kaliforniasta!


Lounasta San Diegossa.

Vadelma-valkosuklaajuustokakkua Cheesecake Factoryssa.

Kalkkunahampurilainen La Jollassa.

Reissusta on vihdoin kotiuduttu ja blogia on tarkoitus päivittää uusilla resepteillä jälleen viikonlopun aikana, kunhan selviän ensin aikaeron aiheuttamasta rasituksesta. Ennakko-odotuksista poiketen reissussa ei näännytty nälkään tai jouduttu syömään huonoa ruokaa, vaan raaka-aineiden laatu ja tuoreus sekä ruoan suhteellinen edullisuus ylitti kaikki odotukset. Yllä vain muutamia maistiaisia näistä reissun aikana nautituista herkuista. Muuten tuli nautittua pariin kertaan meksikolaista ruokaa, herkullista sushia sekä muita etnisiä ruokia.

Matkan aikana näimme yllätykseksemme vain kaksi Mäkkäriä, mutta siellä ei tietenkään tullut vierailtua. Sen sijaan kävimme paljon kehutussa In-n-Out-burgerissa, joka aiheutti pettymyksen paljon kehutulla kasvisvaihtoehdollaan. Kasvishampurilainen olisi ollut perushamppari ilman mitään pihviä (?). Itse otin tuplajuustoaterian, mutta työkaveri jäi sitten ilman ruokaa, joten sekin taisi vaikuttaa hampurilaiskokemukseen. Ainakin ranskalaiset he näyttivät tekevän oikeasti perunoista ja pihvi oli lähempänä kokojauhelihaa kuin monien kilpailijoiden, mutta lopputuloksena en kyllä vieläkään ole mikään hampurilaisketjujen ruokien fani.

Mutta lisää reseptejä siis luvassa loppuviikon aikana!