Näytetään tekstit, joissa on tunniste pizza. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pizza. Näytä kaikki tekstit

perjantai 8. heinäkuuta 2011

Karppaajan "pizzaa" ja itsetehty tomaattikastike pizzalle






"Pizzaa" sen takia, että en nyt kovin herkästi miellä tätä pizzaksi, koska pohja nyt on mitä on ja täytteitäkin tuli laitettua normaalia enemmän (kinkkua, fetaa, ananasta, punasipulia, tonnikalaa). Oma suosikkini on sellainen pizza, jossa on niukalti täytteitä mutta paljon makua, kuten esimerkiksi täällä. Hedelmilläkään pizzaa ei sovi pilata, joten mikä sitten meni vikaan tällä kertaa?;) 

Syy on siinä, että ystäväni on aloittanut karppauksen, ja toivoi, että seuraavan kerran kun näemme, niin vien jotain uuteen ruokavalioon/elämäntapaan sopivaa suolaista leivonnaista. Mielikuvitukseni ei riittänyt kovin pitkälle, joten tyydyin karppauspizzaan, sillä olen pohjan ohjeen nähnyt vilahtelevan monessakin blogissa. Karppauksesta itsestään minulla olisi muutamakin valittu sana sanottavana, sillä biokemiaa pääaineena opiskelleena, karppaus herättää itsessäni hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Mutta eipä mennä siihen tällä kertaa. Tärkeintähän tietenkin on, että noudattaa sellaista ruokavaliota, joka sopii omalle keholle ja aineenvaihdunnalle.

Ei kuitenkaan kannata suhtautua karppaajan pizzapohjaan epäluuloisesti! Vaikka pizzapohja onkin vähähiilihydraattinen, niin se ei missään tapauksessa ole mauton! Johtunee mahdollisesti esimerkiksi juuston määrästä... Koostumus on tietysti erilainen kuin normaalissa pizzapohjassa, joten suosittelenkin leikkaamaan melko pieniä paloja ja antamaan myös pizzzan jäähtyä kunnolla, jotta täytteitä ja pohjaa ei tarvitse sitten kaapia erikseen uunipelliltä.

Jotta tässäkin postauksessa olisi jotain "aitoa", niin keittelin sentään tomaattikastikkeen itse. Oli kyllä hurjan hyvää! Suosittelen testaamaan!

Ensi kerralla on vihdoinkin luvassa sitä kauan lupaamaani Schwarzwaldin kakkua!



TOMAATTIKASTIKE 1 PIZZALLE
370 g tomaattimurskaa (Mutti)
1 rkl oliiviöljyä
2 murskattua valkosipulinkynttä
2 tl kuivattua basilikaa
suolaa
pippuria
2 rkl tomaattipyrettä (Mutti)


Laita kaikki ainekset tomaattipyrettä lukuunottamatta paistinpannuun ja hauduta noin 20 minuuttia, kunnes seos on sakeutunut. Lisää tomaattipyre ja anna kastikkeen hieman jäähtyä ennen käyttöä. Tarkista vielä maku.



KARPPAAJAN PIZZAPOHJA (pellillinen)

250 g maitorahkaa
150 g juustoraastetta (Emmental)
2 kananmunaa
4 rkl vehnälesettä
3 rkl ruisjauhoa
1 tl leivinjauhetta

Paistaminen: 200 astetta 15 minuttia + 15-20 minuuttia
 
Sekoita kaikki taikinan ainekset keskenään kulhossa. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille ohueksi levyksi. Levittäminen onnistuu parhaiten esimerkiksi nuolijalla. Esipaista pohjaa 200 asteessa 15 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ennen täytteiden lisäämistä. Paista täytteiden lisäämisen jälkeen vielä 15-20 minuuttia, kunnes täytteen juusto on sulanut ja näyttää kullanruskealta.

Kaurapuuron näköistä pizzapohjaa

Taikina levittyy helposti uunipellille

Esipaiston jälkeen ihanan juustoinen karppauspohja

maanantai 2. toukokuuta 2011

The pizza



Oikeastaan joka kerta, kun teen pizzaa, se on aina tätä. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että pizzassa kuuluu olla vain muutamaa täytettä, jotta ne pääsevät oikeuksiinsa. Lisäksi niiden kuuluu olla tuoreita ja laadukkaita eikä mitään säilykepurkista otettua mössöä. Erityisen paljon inhoan niitä kulmapizzerioiden viiden euron pizzoja, jotka ovat täynnä säilykesitä ja säilyketätä, ja tirisevät vielä kaiken huipuksi rasvaa. Paheksun myös pizzerioita, jotka kutsuvat itseään "aidoiksi italialaisiksi" pizzerioiksi, mutta tarjoavat juurikin lähes samaa roskaa täytteissään kuin kebab-pizzeriatkin. Italialaisissa pizzoissa kuuluu olla parmankinkkua, munakoisoa, artisokkaa tms. eikä kinkkusuikaleita, kanaa tai persikkaa. Hyh. Mutta se tästä pizza-avautumisesta.

Yleensä laitan tämän kyseisen päälle vielä paistamisen jälkeen tuoretta rucolaa, mutta tällä kertaa se valitettavasti jäi kauppaan. Jos ei pidä pepperonin lievästä tulisuudesta, niin sen voi hyvin korvata prosciuttolla, jolloin makumaailma on hieman miedompi, mutta silti yhtä maittava. (Tätä kyseistä pizzaa nautittiin muuten myös aikaisemmin mainitsemallani brunssilla.)


PARAS PIZZAPOHJA (pellillinen)

7 g kuivahiivaa
1 tl sokeria
2,5 dl vettä
350 g puolikarkeita vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä


Laita hiiva ja sokeri kannuun ja kaada päälle 0,5 dl vettä. Sekoita. Anna seistä lämpimässä noin 15 minuuttia, kunnes se alkaa vaahdota.

Sekoita jauhot ja suola kulhossa. Paina keskelle kuoppa ja kaada siihen öljy, hiivaseos ja loppu vesi (2 dl). Sekoita.

Vaivaa taikinaa jauhotetulla työtasolla noin 5 minuuttia tai kunnes taikina on tasaista.

Laita taikina takaisin kulhoon ja anna kohota noin puoli tuntia.

Vaivaa taikinaa kohotuksen jälkeen vielä pari minuuttia. Kauli taikina uunipellinkokoiseksi.


TÄYTE

1 purkki tomaattipyrettä (Mutti)
2 valkosipulinkynttä
1 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

2 palloa mozzarella
1 keskikokoinen punainen paprika tai puolikas iso paprika
150 g pepperonia
basilikaa

Paistamisen jälkeen
oliiviöljyä
rucolaa

Paistaminen: 200 astetta, noin 25 minuuttia

Pilko valkosipuli ja sekoita tomaattipyreen joukkoon. Lisää sekaan suolaa, mustapippuria ja oliiviöljyä. Levitä tasaisesti pizzapohjalle.

Pilko täytteen muut aineet ja levitä tasaisesti pizzalle. Mausta halutessasi basilikalla.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia, kunnes mozzarella on saanut väriä. Tarjoa oliiviöljyn ja rucolan kanssa.