Viikonloppureissu Raumalle

Olimme nyt viikonloppuna siskoni perheen luona Raumalla nauttimassa kauniista kesäviikonlopusta. Ohjelmaan mahtui paljon tapahtumaa ja ennen kaikkea hyvää ruokaa ja seuraa. Siskoni kanssa kokeilemme aina ennakkoluulottomasti uusia reseptejä, ja niin tuli tehtyä tälläkin kertaa.

Lauantaina meitä odotti lounas, jolla nautittiin kahta erilaista ruokapuoti Lumosta ostettua makkaraa, couscous-salaattia sekä tsatsikia.

Iltapäiväohjelmaan kuului jälkiruokakahvit ja -jäätelöt Café Salin terassilla, puistossa juoksentelua sekä maisemien ihmettelemistä Kiikartornista.

Illalla nautimme ensin saunan yhteydessä aperitiivitikkuja ja lopulta ruokailimme viimeisten auringonsäteiden valossa kauniin kattauksen keskellä.

Ruuaksi syötiin grillissä kypsytettyjä punajuuria ja uusia perunoita itsetehdyn maustevoin kera sekä pekoni-kuhanyyttejä. Ruuat huuhdottiin alas asiaankuuluvien juomien kera.

Siskon miehen kotikaupungista (tai tarkemmin läheisestä kylästä) tuotu samppanja oli erityisen makoisaa.

Jälkiruoaksi söimme tietysti taas jäätelöä sekä tuliaisiksi tuomiamme valkosuklaa-mustikkakeksejä.

Mutta kuitenkin ennen jälkiruokaa söimme ranskalaiseen tapaan juustoja sekä myös herkullista vuohenjuusto-rosépippuritahnaa.

Sunnuntaina tutustuimme Raumaan vielä polkupyörillä kierrellen. Välipalaksi kävimme nauttimassa Kontion leipomon kesäkahvilassa vaniljamunkkeja. (Edit 13.10.2011: vaniljamunkkeja saa kuulemma vain kesäisin, koska on sesonkituote.)

Eksyimme myös naisten pesäpallopeliin, jossa pelasi sopivasti vielä Manse PP.

Lounaan jälkeen matkamme suuntasikin jo takaisin kohti Tamperetta. Herkullisia kreikkalaishenkisiä karitsanjauhelihapihvejä ei valitettavasti tullutkaan enää ikuistettua.

Laitan tässäkin postauksessa vilahtaneiden ruokien ohjeita tulemaan vielä tällä viikolla. Käykää myös tutustumassa Nooran Rauma-vinkkeihin täällä. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Kiitokset vielä isäntäperheelle!

Mustikkapiirakka maustettuna limellä

Olimme viikonloppuna poikaystäväni vanhempien mökillä, ja siellä kasvoi mukavasti jo kypsää mustikkaa kesämökin edessä. Piti tietenkin siitä sitten poimia ainekset kesän ensimmäiseen mustikkapiirakkaan.

Kermaviiliin tehty mustikkapiirakka on jo pienenä ollut suurta herkkuani, ja tietysti oman äidin tekemä piirakka maistuu aina parhaalta. Pienenä makoisimpia kohtia mielestäni olivat ne valkoiset, joissa täytteeseen ei ollut sotkeutunut yhtään mustikkaa. Nyttemmin kyllä arvostan niitä mustikkaisia kohtia myös...;)

Olen muuten huomannut, että ihmiset jakautuvat mustikkapiirakoiden suhteen kahteen ryhmään: kermaviilipiirakoihin ja pullapohjaisiin piirakoihin. Itse siis kuulun ensimmäiseen ryhmään, mutta siitä huolimatta tähän piirakkaan en kermaviiliä laittanut, vaan hieman tuhdimpaa täytettä, jota on raikastettu limenmehulla. Toivottavasti tällä piirakalla saa käännytettyä myös pullapohjaisen mustikkapiirakan ystäviä!

MUSTIKKA-GRAHAMPIIRAKKA LIMELLÄ

Pohja

100 g voita

1,5 dl grahamjauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 kananmuna

1 tl leivinjauhetta

Täyte

3-4 dl mustikoita (tuoreita tai pakastettuja)

250 g maitorahkaa

150 g crème fraîchea

1 kananmuna

0,5 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

0,5 limen mehu

Paistaminen: 200 astetta, noin 30 minuuttia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Valmista pohja ensin sekoittamalla kaikki täytteen ainekset kananmunaa lukuunottamatta yleiskoneessa. Lisää kananmuna ja sekoita taikinaa koneessa, kunnes siitä muodostuu pallo. Vaihtoehtoisesti nypi keskenään sekoitetut kuiva-aineet huoneenlämpöiseen voihin ja sekoita viimeisenä joukkoon kananmuna voimakkaasti vatkaten. Laita taikina kelmuun ja jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Sekoita täytteen aineet keskenään mustikoita lukuunottamatta.

Voitele piirakka vuoka ja painele taikina siihen tasaisesti. Levitä mustikat pohjalle ja kaada päälle täyte.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuutin ajan, kunnes täyte näyttää hyytyneeltä ja on saanut hieman väriä.

Schwarzwaldin kirsikkakakku eli Schwarzwälder Kirschtorte

Kuten olen jo monta viikkoa luvannut, niin tässä nyt on vihdoinkin ohje Schwarzwaldin kirsikkakakulle. Kakku on tehty Maailman ihanimmat leivonnaiset -kirjan ohjeella. Kannattaakin  tarttua tuumasta toimeen, kun toreilta vielä saa tuoreita kirsikoita!

Kakkuhan perinteisesti kostutetaan kirsikkaviinalla eli Kirschwasserilla. Koska kyseistä kirsikkaviinaa ei taida saada Suomen Alkoista, niin saksalainen työkaverini toi sitä minulle ystävällisesti omista varastoistaan. Luin myös jostain, että Schwarzwaldin kakkua ei saa kutsua Schwarzwaldin kakuksi, mikäli kostuttamiseen on käytetty jotain muuta nestettä. Saksalaisen lähteeni mukaan Kirscwasseria käytetään myös kakun kostuttamisen lisäksi sveitsiläisessä juustofonduessa. Kirschwasserin voi kuulemma laittaa fonduepataan maustamaan juustoa tai toinen tapa on kastaa leipäpala kirsikkaviinaan ennen juustoon kastamista, jolloin alkoholin maku on tietysti voimakkaampi.

Itse Kirschwasser

Kakku oli ihanan makoisaa ja suklaista! Kehotan ehdottomasti testaamaan vielä tänä kesänä kun voi!




SCHWARZWALDIN KIRSIKKAKAKKU

Kakkupohja

200 g voita

2 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

4 kananmunaa

4 dl vehnäjauhoja

1,5 dl kaakaojauhetta

1 dl mantelijauhetta

0,5 dl perunajauhoa

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

2 dl maitoa

Paistaminen: 175 astetta, 1 tunti

Täyte ja kuorrutus

4 dl kuohukermaa

200 g crème fraîchea

0,75 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

500 g tuoreita kirsikoita

1,5 dl kirsikkahilloa (käytin jotain marketin ranskalaista hilloa)

Kostutus

0,5 dl kirsikkaviinaa

0,5 dl vettä

2 tl sokeria

Koristelu

tummaa suklaarouhetta

tuoreita kokonaisia kirsikoita

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan vuorotellen maidon kanssa.

Paista taikinaa voidellussa ja jauhotetussa kakkuvuoassa (n. 24 cm halkaisija) noin 1 tunnin ajan. Testaa kypsyys hammastikulla! Jäähdytä kakkupohja täysin, ja jaa se kolmeen osaan. Paista pohja mielellään jo edellisenä päivänä.

Vatkaa täytettä ja kuorrutusta varten kerma napakaksi vaahdoksi ja sekoita siihen kerma ja sokerit. Säästä osa kirsikoista koristeeksi ja poista lopuista kivet ja paloittele ne.

Kostuta kakkulevyt laimennetulla kirsikkaviinilla. Säästä noin kolmasosa kermaseoksesta kuorrutukseksi. Levitä kerroksiin hilloa, kermatäytettä ja kirsikkapaloja ja kokoa kakku esimerkiksi irtopohjavuokaan.

Anna kakun maustua mielellään yön yli tai vähintään muutaman tunnin ajan. Levitä kakun pintaan ennen tarjoilua kermaseosta ja koristele suklaarouheella ja kirsikoilla.

Huom! Kirsikkaviinan voit korvata esimerkiksi kirsikkaliköörillä tai käyttää pelkästään voimakkaanmakuista marjamehua. Jätä tällöin sokeri pois kostukkeesta.

Karppaajan "pizzaa" ja itsetehty tomaattikastike pizzalle

"Pizzaa" sen takia, että en nyt kovin herkästi miellä tätä pizzaksi, koska pohja nyt on mitä on ja täytteitäkin tuli laitettua normaalia enemmän (kinkkua, fetaa, ananasta, punasipulia, tonnikalaa). Oma suosikkini on sellainen pizza, jossa on niukalti täytteitä mutta paljon makua, kuten esimerkiksi täällä. Hedelmilläkään pizzaa ei sovi pilata, joten mikä sitten meni vikaan tällä kertaa?;) 

Syy on siinä, että ystäväni on aloittanut karppauksen, ja toivoi, että seuraavan kerran kun näemme, niin vien jotain uuteen ruokavalioon/elämäntapaan sopivaa suolaista leivonnaista. Mielikuvitukseni ei riittänyt kovin pitkälle, joten tyydyin karppauspizzaan, sillä olen pohjan ohjeen nähnyt vilahtelevan monessakin blogissa. Karppauksesta itsestään minulla olisi muutamakin valittu sana sanottavana, sillä biokemiaa pääaineena opiskelleena, karppaus herättää itsessäni hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Mutta eipä mennä siihen tällä kertaa. Tärkeintähän tietenkin on, että noudattaa sellaista ruokavaliota, joka sopii omalle keholle ja aineenvaihdunnalle.

Ei kuitenkaan kannata suhtautua karppaajan pizzapohjaan epäluuloisesti! Vaikka pizzapohja onkin vähähiilihydraattinen, niin se ei missään tapauksessa ole mauton! Johtunee mahdollisesti esimerkiksi juuston määrästä... Koostumus on tietysti erilainen kuin normaalissa pizzapohjassa, joten suosittelenkin leikkaamaan melko pieniä paloja ja antamaan myös pizzzan jäähtyä kunnolla, jotta täytteitä ja pohjaa ei tarvitse sitten kaapia erikseen uunipelliltä.

Jotta tässäkin postauksessa olisi jotain "aitoa", niin keittelin sentään tomaattikastikkeen itse. Oli kyllä hurjan hyvää! Suosittelen testaamaan!

Ensi kerralla on vihdoinkin luvassa sitä kauan lupaamaani Schwarzwaldin kakkua!

TOMAATTIKASTIKE 1 PIZZALLE

370 g tomaattimurskaa (Mutti)

1 rkl oliiviöljyä

2 murskattua valkosipulinkynttä

2 tl kuivattua basilikaa

suolaa

pippuria

2 rkl tomaattipyrettä (Mutti)

Laita kaikki ainekset tomaattipyrettä lukuunottamatta paistinpannuun ja hauduta noin 20 minuuttia, kunnes seos on sakeutunut. Lisää tomaattipyre ja anna kastikkeen hieman jäähtyä ennen käyttöä. Tarkista vielä maku.

KARPPAAJAN PIZZAPOHJA (pellillinen)

250 g maitorahkaa

150 g juustoraastetta (Emmental)

2 kananmunaa

4 rkl vehnälesettä

3 rkl ruisjauhoa

1 tl leivinjauhetta

Paistaminen: 200 astetta 15 minuttia + 15-20 minuuttia

 

Sekoita kaikki taikinan ainekset keskenään kulhossa. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille ohueksi levyksi. Levittäminen onnistuu parhaiten esimerkiksi nuolijalla. Esipaista pohjaa 200 asteessa 15 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ennen täytteiden lisäämistä. Paista täytteiden lisäämisen jälkeen vielä 15-20 minuuttia, kunnes täytteen juusto on sulanut ja näyttää kullanruskealta.

Kaurapuuron näköistä pizzapohjaa

Taikina levittyy helposti uunipellille

Esipaiston jälkeen ihanan juustoinen karppauspohja

Nopeaa pastasalaattia

Pahoittelen hidasta päivitystahtia, mutta loppuviikko meni ystävän polttareita valmistellessa ja juhliessa. Säät onneksi suosivat lauantaina ja päivä oli todella onnistunut. Olin vastuussa ruoanlaitosta ja kokkailin ruokaa yhteensä 10 hengelle. Valitettavasti kauheassa kiireessä en ehtinyt ottaa tuotoksista kuvia, joten tässä olisi tällä kertaa ohjetta eräänlaiselle pastasalaatille, joka on odottanut julkaisua jo muutamia viikkoja. Pastasalaatin ohjeitahan netti on pullollaan, mutta toivottavasti joku saa tästä jonkinlaista inspiraatiota. En laita mitään määriä tähän, koska niitä nyt en enää muista, joten soveltakaa oman mielenne mukaan. Kaikki salaatin ainekset eivät valitettavasti näy kuvassa ja parmesankin unohtui päältä.

PASTASALAATTI

ruukkusalaattia

kirsikkatomaatteja

hunajamelonia

kevätsipulia

keitettyä ja jäähdytettyä pastaa

paistettua broilerinfilettä jäähdytettynä ja leikattuna

vihreää pestoa

tuoreita parmesanlastuja

kuivaa paahtoleipää tai valmiita krutonkeja

(1 valkosipulinkynsi)

suolaa ja pippuria

oliiviöljyä

Paista broilerit pannulla kypsiksi ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna jäähtyä ja leikkaa sopivankokoisiksi paloiksi. Keitä pasta ohjeen mukaan ja jäähdytä. Sekoita joukkoon vihreää pestoa. Pastan ei ole tarkoitus uida pestossa! Leikkaa kuivahtaneesta paahtoleivästä reunat pois ja paista ne öljyssä rapeiksi pannulla (voit lisätä öljyyn hienoksi pilkottua valkosipulia, jos haluat lisää makua). Pese ja pilko vihannekset ja sekoita kaikki ainekset kulhossa. Lisää päälle parmesanlastuja.