Grillipizza ja muut vuodelta 2012 bloggaamatta jääneet herkut

Vuosi 2013 on alkanut ruoanlaiton ja leipomisen osalta hyvin epäinspiroituneissa ja vanhojen reseptien toistamisen merkeissä, joten blogihiljaisuuden sijaan ajattelin listata viime vuonna tehtyjä herkkuja, jotka syystä tai toisesta jäivät bloggaamatta. Ainoa viimevuotinen herkku, josta on kuitenkin jäänyt(kännykkä)kuva historiankirjoihin, on ylläoleva grillipizza, joten se saa kunnian aloittaa tämän muistelon.

 

 

VUODEN 2012 PARHAAT LEIPOMUKSET JA RUOAT JOTKA EIVÄT PÄÄTYNEET BLOGIIN

 

1. Grillipizza

Grillipizzaa halusin kokeilla siitä lähtien, kun törmäsin siihen ensimmäisen kerran Sara La Fountainin keittokirjassa Passion for food, mutta viimeistään Glorian ruoan & viinin kesänumero antoi lopullisen sykäyksen kokeilulle. Koska parvekkeellamme ei voi grillata, grillipizzaa täytyi odottaa erääseen helteiseen mökkiviikonloppuun asti, ja kyllä kannatti. Ruoka sopi erinomaisesti myös mökkioloihin tehtäväksi, ja pienestä täytteiden valikoimasta voi jokainen jo täyttää oman pikkupizzansa haluamallaan tavalla. Ilmeisesti mukana oli myös aloittelijantuuria, koska pizzamme onnistuivat täydellisesti eikä pohja jäänyt liian raa'aksi tai käristynyt liikaa. Tämä herkku pääsee siis ehdottomasti uusintakokeiluun ensi kesänä, ja silloin toivottavasti myös reseptin kera tänne blogiin asti.

 

2. Sitruuna-valkosipulimarinoitu entrecôte grillissä ja tomaatti-fetasalaatti tsatsikin kanssa

Tämä kameran puutteen takia bloggaamatta jäänyt ruoka liittyy edelliseen kohtaan ja myös samaiseen ruoka & viini -lehteen, joka vaikutti olevan kyseisen viikonlopun ruokateema. Näköjään sillä kännykälläkin kuitenkin saa kauniina kesäpäivänä ihan kohtuullisia kuvia. Grillausta varten leikkasin itse paksuhkot pihvit isommasta kimpaleesta, laitoin marinaadiin aamulla kotona ja kuljetin "paistovalmiina" mökille. Jäi vielä pakastimeenkin kaksi raakaa pihviä, jotka nautimme tyytyväisinä sitten itsenäisyyspäivän tienoilla punaviinikastikkeen, paahdettujen punajuurten ja perunamuusin kanssa (olisikohan tämän pitänyt olla vielä oma kohtansa). Grillattu entrecôte oli sen verran hyvää, että kokkasimme samaa vielä toistamiseen siskoni luona Raumalla, mutta jostain syystä kuvat jäivät silläkin kertaa ottamatta. Amatööri mikä amatööri.

 

3. Uunibataatit savuporotäytteellä

Syy tämän reseptin puuttumiseen blogista on se yleisin: hirveä nälkä! Kuka nyt malttaa alkaa asetella ruokaa kauniisti lautaselle ja laittaa vähän jotain vihreää koristeeksi, kun saisi jo alkaa syödä. Ja ulkonakin on jo pimentynyt, joten valaistuskin olisi joka tapauksessa huono (tätä tehtiin siis alkuvuodesta). Jos kuitenkin kaipaat toista täytereseptiä, niin klikkaa aikaisempaan postaukseen tästä.

 

4. Uunijäätelö

Kohdasta kolme tuli mieleen uunijäätelö, jota tein bataattien jälkiruoaksi. Muistan, että leivon kahden munan ohuen sokerikakkupohjan, jonka päälle laitoin ohuelti lemon curdia, vaniljajäätelö, edelliskesän mustikoita pakastimesta ja tietysti sen marengin. No, uunijäätelön ongelmahan on se, että se sulaa nopeasti, kun se tulee uunista, joten syömisen täytyy alkaa lähes heti. Lisäksi jos ei jostain sattuneesta syystä ole pursottanut marenkia kauniiksi keoksi jäätelön päälle, niin lopputulos voi näyttää kaikkea muuta paitsi houkuttelevalta, vaikka maku olisikin erinomainen. Seuraavalla kerralla teen uunijäätelöt pieniin uuninkestäviin annosvuokiin, niin jää tännekin jotain raportoitavaa.

 

5. Tomaattinen papu-salamikeitto

Syksyllä innostuin pitkästä aikaa tekemään keittoa ja vieläpä testaamaan jotain uutta keittoa. Muistaakseni bongasin tämän reseptin siskoni Maku-lehdestä. Keitossa oli mm. papuja, ohraa, tomaattia ja tietysti salamia ja se oli oikein hyvää ja täyttävää. Jälleen nälkä esti kuvaamisen, mutta myös kaikkien sattumien painuminen keittokulhon pohjalle. Olisihan se ollut jännä julkaista täällä kuva papukeitosta, joka näyttää vain punaiselta liemeltä. Tai sitten olisin tietysti voinut käyttää syvän kulhon sijaan matalampaa lautasta, mutta kuka näitä nyt etukäteen ajattelee. Resepti löytyykin näköjään täältä kauniin kuvan kera.

 

6. Joulun suklaakakku

Nyt siirrytään jo lähemmäksi loppuvuotta ja tarkalleen ottaen jouluun. Lupasin olla jälleen kerran jälkiruokavastuussa jouluaaton osalta, ja halusin tehdä jonkin erityisen herkullisen suklaakakun. Pienen googlettamisen jälkeen päädyin Sikke Sumarin suklaakakkuun, johon törmäsin täällä. Suklaakakun kanssa valmistin jäätelökoneellani aikaisemmin julkaisemaani valkosuklaa-tyrnijäätelöä, jotta kananmuna-allerginen veljenikin sai jotain syötävää. Kakku oli hyvää, jäätelö todella kovaa hartaan sulattamisen jälkeenkin ja valokuvan asettelu niin pielessä, että ei siitä saa julkaisukelpoista millään (tosin en ole yrittänytkään).

 

7. Baileysfudge

Yhden (tai kaksi) fudgeohjetta julkaisinkin jo joulun alla, mutta aatonaattona jämäsuklaista ja -Baileysistä tehty fudge ylitti odotukset. Resepti oli muuten melkein sama kuin aiemmassa postauksessani, mutta ei sisältänyt voita ja valkosuklaan sijaan käytin tummaa suklaata. Tällä kertaa pääsin jopa 116 asteen lämpötilaan (en jaksanut enää odottaa kauempaa), joten koostumukseltaankin fudge oli edellisiä sisariaan parempaa. Julkaisematta jäi, koska kuka nyt enää aattona lukee blogeja ja eihän joulun jälkeen enää tehdä fudgea... Selityksen makua...

 

8. Punakaalivuoka

Punakaalivuoka liittyy myös aiheeseen joulu. Ilmoitin äidille jo ajoissa, että haluan tehdä joulupöytään punakaalivuokaa, joka on noussut yhdeksi suosikikseni kumma kyllä työpaikkaruokalan vastaavan sapuskan perusteella. En tosin ollut ajatellut, että ostamani punakaali ei ehkä mahdukaan omenoiden ja sipuleiden kanssa kokonaisuudessaan normaalinkokoiseen pataani, joten suurin osa ajasta meni kaalin ja omenoiden (ja sipuleiden) sullomiseen vähän kerrallaan pataan ja sitten lopulta niiden kaikkien hauduttamiseen jotta saavuttaisin mahdollisimman erilaiset kypsyyasteet paistoksessa. Punakaalivuoka oli hyvää, mutta ensi vuonna teen pienemmän satsin kerralla.  

 

9. Uuden vuoden blinit

Uuden vuoden vietimme ystäviemme luona ja alkupalaksi suunnittelimme blinejä, joita varten tein blinitaikinan kotona ja itse paistaminen tapahtui sitten ystäviemme luona. Lisukkeina oli siianmätiä, ranskankermaa, smetanaa, kylmäsavulohta ja suolakurkkuja. Blinit olivat herkullisia ja kaiken sen kohottamisvaivan (tai ajan) arvoisin, mutta ei yhtään samanvärisiä kuin keittokirjan kuvissa. Kullanruskeiden sijaan tuli hyvin ruman- ja haaleanruskeita, mutta osaltaan siihen taisi vaikuttaa se, että unohdin pannu kutoselle pitkäksi aikaa. Niin ja eihän meillä ollut sitä blinipannuakaan, vaan ihan tavallinen lettupannu.

 

10. Tiramisù

Olin jälkiruokavastuussa myös uuden vuoden osalta ja jälkkäriksi valikoitui tiramisu, joten olen aiemmin tehnyt vain semifreddomuodossa. Maku oli herkullinen, mutta ulkonäkö ei, koska kuljetusteknisistä syistä herkku oli pakattava rumaa ja epävalokuvaukselliseen astiaan, joten kuvastakin olisi tullut hyvin ruma ja epäinformatiivinen. No, ehkä vielä joskus uudestaan, kun marsalaa ja savoiardikeksejäkin on vielä jäljellä.

 

P.S. Jos joku oikeasti jaksoi lukea tämän jutun loppuun, niin olisi kiva jos kommentoisit... ;)