Haastaja kevään parhaalle raparperipiirakalle

Ihmiset ovat viime aikoina tulleet blogiini erityisesti raparperireseptien perässä ainakin, mikäli Bloggerin statistiikkoja on uskominen. Laitanpa siis vielä yhden mahtiraparperipiirakan ohjeen, jota toivottavasti mahdollisimman moni kokeilee.

Tämä ohje kyllä todella haastaa kevään parhaaksi raparperipiirakaksi tituleeraamani teoksen, enkä oikein nyt enää osaa sanoa, kumpi on parempi. Eikä tarvikaan osata. Työkaverini toi ystävällisesti pari päivää sitten täydennystä raparperivarastoihini, joten vastavuoroisesti ilahdutin (toivottavasti) työkavereitani viemällä lopputuloksen toimistolle. Piirakka kyllä katosi taas nopeasti.

Resepti on taas uusimmasta Maku-lehdestä, josta olen ihme kyllä testannut jo nyt siis kahta ohjetta. Viime aikoina Maku-lehti on lähinnä ollut erityisen suuri pettymys, ja pitkään olen harkinnut pitäisikö tilaus lopettaa. Kestotilaajana kun taitaa säästää jopa 20 senttiä per numero irtonumeron ostajaan verrattuna. Suorastaan mahtavaa siis. Lisäksi kaikki reseptit vielä tulevat seuraavan numeron ilmestyttyä Makun nettiarkistoihin. Tällä tavalla kyllä todella saadaan pidettyä ihmiset kestotilaajani. En nyt jaksa enää vaahdota lehden surkeasta sisällöstä pahemmin, koska resepteissä lähinnä tuunataan pakasteruokia. Täytyy kyllä sanoa, että leivontareseptit ovat aina olleet mielestäni Maku-lehden vahvuus eivätkä niinkään ruoanlaitto.

Mutta takaisin raparperipiirakkaan. Tästä tulee ihanan pehmeää, kosteaa ja mehevää, sekä makeus ja kirpeys ovat mahtavasti tasapainossa. Lisäksi koska täytteessä on sekä kermaviiliä että maitorahkaa, niin piirakan voi tarjota sellaisenaan eikä esimerkiksi vaadi mitään vaniljakastikkeita. Piirakka myös maistuu uunituoreena, haaleana ja kylmänä, ja kestää myös erinomaisesti pakastamisen.

Ohjetta jouduin vähän soveltamaan, koska esimerkiksi sokeri ja vaniljasokeri loppuivat kesken, mutta onneksi kaapissa oli raesokeria, joka yleiskoneella hienontamisen jälkeen ajoi asiansa, sekä vanilja-aromia. Vuokani on myös hieman pienempi kuin ohjeen suosittelema 35 x 42 cm, mutta omani toimi mainiosti, ja piirakasta tuli mukavan paksu. Paistoaikaa tosin lisäsin 10 minuuttia, koska pinnan muruseos ei näyttänyt vielä tarpeeksi ruskealta. Mutta nyt vihdoinkin itse reseptiin (laitan omat muutokseni sulkuihin):

MAISTUVAN PEHMEÄ RAPARPERIPIIRAKKA

Muruseos

250 g voita

8 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

2 tl ruokasoodaa

2 tl vaniljasokeria (1 tl vaniljasokeria ja 0,5 tl vanilja-aromia)

Pohja

3/4 muruseoksesta

2 dl piimää

1 kananmuna

Täyte

1 l raparperia (kuorittuna ja) paloiteltuna

200 g kermaviiliä

250 g maitorahkaa

2 dl sokeria

2 kananmunaa

3 tl vaniljasokeria (1,5 tl vanilja-aromia)

Paistaminen: 175 astetta, 45 minuuttia

Sulata voi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää niihin voisula. Nypi murumaiseksi seokseksi. Siirrä muruseoksesta noin 1/4 toiseen kulhoon (tämä tulee piirakan pinnalle sellaisenaan).

Lisää loppuun muruseokseen piimä ja kananmuna. Sekoita tasaiseksi ja levitä leivinpaperoidun uunivuoan päälle (35 x 42 cm, itse käytin 26 x 36 cm vuokaa).

Ripottelet käsitellyt raparperit taikinan päälle. Sekoita loput täytteen ainekset keskenään ja kaada päälle.

Ripottele pinnalle loppu muruseos.

Paista 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia (tai kunnes muruseos on kauniin ruskea).

Tarjoile piirakka sellaisenaan.